Mihin 10 000 euron määräraha tulisi mielestäsi käyttää? Vielä ehdit kertoa näkemyksesi, sillä ehdotukset Inarin kunnan ns. osallistuvan budjetoinnin määrärahan käytöstä tulee jättää perjantaihin 12.2. mennessä.
Osallistuvan budjetoinnin määräraha otettiin Inarin kunnassa käyttöön toissavuonna. Keskustan valtuustoryhmä oli pitänyt asiaa esillä valtuustokauden alusta saakka kuntavaaliohjelmansa mukaisesti: "Avoin kunnallinen itsehallinto merkitsee avointa valmistelukulttuuria ja uudenlaisia vaikutusmahdollisuuksia kaikille kuntalaisille". Kesäkuussa 2018 järjestetyllä valtuuston kyselytunnilla ensimmäinen kysymykseni koski osallisuuden kehittämisen resursointia. Keskustan valtuustoryhmä esitti 10 000 euron määrärahaa osallistavaan budjetointiin syksyn lähetekeskustelussa.
Olin tietysti iloinen, että vastaanotto oli positiivinen ja kuntalaiset saivat suoraan päättää, mihin 10 000 euron määräraha käytettäisiin. Keväällä 2019 kunnanhallitus päätti pyytää esityksiä määrärahan käyttämisestä nuorisovaltuustolta, vammaisneuvostolta, vanhusneuvostolta sekä kunnan asukkailta. Esityksistä valittiin toteuttamiskelpoiset ja inarilaiset saivat äänestää, mikä ehdotuksista tulisi toteuttaa. Vuonna 2019 äänestyksen voitti koirapuisto. Viime vuonna äänestyksen voitti Inarin kirkonkylän skeittiparkki, jonka toteuttamiseen tarvitaan myös hankerahoitusta.
Osallistuvaa budjetointia on pidetty positiivisena tapana saada kuntalaiset kiinnostumaan oman kuntansa asioista. Toisaalta sitä on moitittu näennäisdemokraattiseksi. Esimerkiksi joissakin kunnissa määräraha on mennyt toistuvasti suurimman kylän hankkeisiin. Jotkut ovat pitäneet sitä myös kalliina välineenä, vaatiihan se myös viranhaltijatyötä ja viestintää. Olen itsekin jossain vaiheessa pohtinut, onko osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto osoitus edustuksellisen demokratian epäonnistumisesta. Entä takaako menetelmä osallistumisen mahdollisuuden aidosti kaikille vai vain niille, joilla jo ennestään on hyvät valmiudet osallistua?
Valtuustokauden alussa puhuimme vielä osallistuvan budjetoinnin sijaan osallistavasta budjetoinnista. Yhden kirjaimen ero on merkittävä, sillä osallistava budjetointi korostaa kunnan roolia innostajana ja keskustelun avaajana. Inarissa määräraha on mielestäni sopiva, mutta osallistuvaa budjetointia voisi kehittää osallistavammaksi. Alle 12-vuotiaat eivät vielä saa äänestää määrärahan käytöstä, mutta miten voitaisiin paremmin kuulla pientenkin lasten ehdotuksia? Miten syrjäytyneet saavat äänensä kuuluviin? Entä miten osallistavaa budjetointia voitaisiin kehittää niin, että se innostaisi kuntalaiset ja yritykset osallistumaan kunnassa havaittujen ongelmien ratkaisemiseen tai kuntastrategian toteuttamiseen sen sijaan, että siitä kehittyisi jokavuotinen "toiveiden tynnyri"?
Tänä vuonna ehdotuksia 10 000 euron määrärahan käyttämisestä voi jättää näppärästi myös kirjastossa käymisen lomassa, mikä on mielestäni tervetullut kokeilu. Enemmänkin voisimme tehdä kunnan ja kuntalaisten innostamiseksi yhteistyöhön talouden ja toiminnan suunnittelussa. Äänestysaktiivisuus Inarissa ei kilpaile valtakunnan kärkisijoista, joten osallisuuden kehittäminen pitäisi nähdä kunnassa ennen kaikkea edustuksellisen demokratian täydentäjänä, ei korvaajana.
Mielipide on julkaistu Sana on vapaa -palstalla Inarilaisessa 10.2.2021.
